Opetuskokemus

OPETUSKOKEMUS

Opetuskokemukseni koostuu opetusharjoittelusta sekä erinäisistä luento- ja koulutustilaisuuksista.
Noin 4 kuukauden mittaisen opetusharjoittelun suoritin Turun ammattikorkeakoulussa keväällä 2019. Opetettavana ryhmänä oli noin 40 bioanalytiikan opiskelijaa. Teemana oli patologia, ja opintojakso koostui luennoista, laboraatioista sekä opiskelijoiden omista esitelmistä.

Suoritin kasvatustieteen perusopinnot Turun avoimessa yliopistossa vuonna 2017 ennen ammatillista opettajakorkeakoulua.

Tässä yksi essee, joka johdattelee aiheeseen:
Koulu identiteettien arvioijana ja tuottajana koulutusvalintojen taustalla

OPISKELIJOIDEN TAVOITTEET KOKO PATOLOGIAN OPINTOJAKSOLLE:

Opiskelija ymmärtää ja osaa patologiaan liittyvät perustermit sekä syövän synnyn taustamekanismit ja perustermistön.

Opiskelija osaa histologisen ja sytologisen näytteen käsittelyn ja tutkimisen menetelmät.

Opiskelija osaa histologisen näytteen kudosprosessoinnin vaiheet ja laadukaan histologisen näytteen kriteerit.

Opiskelija tietää oikeat menettelytavat laadukkaan irtosolunäytteen ottamiseksi sekä tunnistaa gynekologisen irtosolunäytteen normaalit solut ja löydökset

Pedagogiset toimintatavat pohjautuivat innovaatiopedagogiikan kulmakiviin. Kontaktiopetuksella tuettiin opiskelijan aktiivista osallisuutta tiedonrakentajana ja ongelmanratkaisijana. Kontaktiopetuksessa opetuskeskustelua käytiin erikokoisissa ryhmissä. Opettajan tehtävänä oli valmentaa opiskelijoita työelämän tarpeita vastaavan osaamisen saavuttamisessa. Perinteistä opettajakeskeistä opetusta oli hyvin vähän lukuun ottamatta paria miniluentoa.

Yksi merkittävä pedagoginen malli oli tekemällä oppiminen (learning by doing) laboraatioissa. Se oli mielestäni toimivin, kun kyseessä oli kädentaitojen harjaannuttaminen eri työvaiheissa, erinäisten laitteiden käyttö ja mikroskopointi.

Verkkopedagogiikkaa toteutettiin itsenäisillä ja tiimeissä toteuttavilla verkkotehtävillä, joissa opiskelija kehitti tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitojaan. Englanninkieliset oheismateriaalit olivat myös osa opetusta. Verkkopedagogiikassa keskeisenä pedagogisena mallina hyödynsin DIANA-mallia. Siinä oppimisprosessi eteni autenttisesti ja dialogisesti. Opettaja loi kokonaiskuvan käsiteltävästä asiasta ja oppimistavoitteet purettiin kysymyslauseiksi. Tietoa rakennettiin yhdessä työstäen.

DIANA-malli muodostui seuraavista kulmakivistä:

A. yhteisen perustan luominen oppimiselle verkossa

B. verkossa oppimisen autenttinen eteneminen

C. verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat

D. oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen

Simulaatiopedagogiikka toteutettiin TKI-projektin yhteydessä pilottina opetettavalle ryhmälle. Bioanalyytikko-opiskelijoilta saadun palautteen mukaan patologian prosessi ei nykyisellään koulun opetuksessa avaudu opiskelijoille, sillä prosessista opetetaan eri työvaiheita irrallisina osina, eikä kaikkia työvaiheita voida opettaa lainkaan. Simulaation avulla voitiinkin käydä usean päivän pituinen prosessi läpi käytännön läheisesti muutamissa minuuteissa. Opetuksen kannalta simulaatio toi vaihtelua ja monipuolisuutta nykyiseen opetukseen mahdollistaen ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen simuloidussa prosessissa.

Opintojakso sisälsi kontaktiopetusta ja itsenäistä verkkotyöskentelyä.

Käytin työelämälähtöistä opetusmateriaalia, ja tehtävät suunniteltiin niin että opiskelijat joutuivat pohtimaan omaa toimintaansa työelämässä, suhteessa muihin. Käytin opetusmenetelminä luentoa, demonstraatiota ja learning cafe-menetelmää.

Luennolla käytiin opettaja johtoisesti lävitse aiheeseen liittyviä keskeisiä asioita, jotta yleiskuva aiheesta muodostui.

Demonstaario menetelmää käytin laboratoriossa erinäisiä työmenetelmiä opetettaessa.

Learning cafe menetelmä mahdollisti vapaan ideoinnin pienryhmissä ja antoi opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esille omia ajatuksia. Learning cafe menetelmän avulla käytiin lävitse erilaisia keskusteluaiheita liittyen esim. työturvallisuuteen.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun myötä Moodle tuli tutuksi digityövälineenä. Moodle toimii reaaliaikaisena työpöytänä opettajan ja opiskelijan välillä. Google toimi monissa opiskelun vaiheissa niin hakukoneena, että ryhmätyöskentelyalustana Google Driven ympärillä. Oppimispäiväkirjan pohjana käytin Bloggeria, joka on myös Googlen palvelu. Opetusharjoittelun rakensin Google Sitesin ja Driven avulla. Loin siis patologian opintojaksolle täysin omat kaikille avoimet nettisivut Google Sitesin avulla. Se toimi oppimisympäristönä, tiedotuskanavana ja materiaalipankkina. Kaikki oleellinen tieto oli opiskelijoille saatavilla yhdessä paikkaa. Yhden luennon pidin Prezillä, yhden Kahoot!-palvelun avulla ja loput perinteisesti PowerPointia hyödyntäen, toki QR-koodeilla höystettynä. Videoita hyödynsin myös palautteen- ja tehtävänannoissa. Videoiden hyödyntäminen opetusharjoittelun alussa oli hyödyllistä ainakin opiskelijoiden kiinnostuksen herättämisessä opintojaksolle. Etäohjauksessa hyödynsin Zoomia, Teamsia ja Skypeä.

TEORIAOSUUDEN OPPIMISPROSESSI
OPINTOJAKSON AIKATAULUTUS

Palautetta opetusharjoittelusta

”Hienoa saada uusi innokas ope, jolla on alan työkokemusta. Hienot materiaalit; videot ja nettisivut.”

”Opettaja vaikutti mukavan rennolta ja asiantuntevalta. Miniluento oli mielenkiintoinen ja se johdatteli hyvin tulevaan opintojaksoon.”